mortonfest

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa


Postaus on toteutettu yhteistyössä Indiedays:in ja Inneox:in kanssa. 


Tuli ihan paha olo, kun katsoin pursuilevaa vaatekaappia. Kaivelin kaappien kätköistä seitsemän halpavaatemerkkien laukkua, joita en koskaan käytä. (Roskiin heitin ison kasan kulahtanutta trikoota.) Kolme Ikean kassillista vaatteita. Kuusi paria kenkiä. Kaapissa lojuvan hääpuvun. Kuusi takkia. Useammat verhot ja läjän turhaa sisustustavaraa. 

Olen koko alkuvuoden pyrkinyt vähentämään tavaraa reilusti ja ostanut suurimman osan uusista hankinnoista kirpputoreilta - niin nettikirppareilta, kuin perinteisiltä itsepalvelukirppiksiltä. Päätin, että en enää osta mitään turhaa ja panostan laatuun. Olen myynyt monen sadan euron edestä itselle turhia tavaroita ja hankkinut tilalle laatua. Aikaa kestävää ja mikä tärkeintä: huomattavasti vähemmän. 

Blogimaailma etenkin on pullollaan ostamista ja tavaraähkyä. Kulutustottumukset täällä blogimaailmassa tahtovat olla (etenkin sisustus- ja muotipiireissä) lähinnä määrällisiä - ei lainkaan kestävän kehityksen ideologiaa kunnioittavia. 

Kierrätys, itse tekeminen ja kotimaisuuden kunnioittaminen ovat nousseet itselle viimeaikoina tärkeiksi teemoiksi ja haluaisin omilla valinnoilla vaikuttaa myös muihin. Olen aina kuvitellut kannattavani kyseisiä teemoja, mutta todellisuus on ollut toinen. Ja ennen kuin leimauduin tekopyhäksi, niin kyllä minäkin tulen taatusti jatkossakin ostamaan kaupasta ja välillä myös jotakin turhaa. Pointti onkin ennemmin siinä, että jos nämäkin hankinnat menee tiukan seulan ja pitkällisen harkinnan jälkeen läpi, niin voin tuotteen hyvillä mielin hankkia ja nauttia siitä. Kyllä materia, kaunis tavara, kuitenkin jonkinlaista onnellisuutta ainakin hetkellisesti tuottaa.


Nautin shoppailusta ja olen joutunut tekemään kovasti töitä muuttaakseni omia ostotottumuksiani. Hyödyntämällä nettikirpputoreja olen saanut itselleni ja lapsilleni merkkitavaraa puoleen hintaan ja suurin osa ostamistani tuotteista on ollut lähes käyttämättömiä tai kokonaan uusia - kuten nämä kuvissa näkyvät Marimekon vaatteet. 

Itselle tuttuja vaatemerkkejä on helppo ostaa sovittamatta, sillä mitoitukset ovat kutakuinkin tiedossa. Hutiostoja tulee harvoin ja ostamista tulee mietittyä tarkemmin. Pohdin ennen ostopäätöstä nykyään myös tarkkaan tavaran/vaatteen tarpeellisuutta ja saatan metsästää pitkään tiettyä tuotetta, jotta saisin sen käytettynä. Musta Marimekon tunika oli ollut ostolistalla jo jonkin aikaa, kunnes löysin täydellisen, uudenveroisen mekon alle puolet kauppahinnoista edullisemmalla. 




Arvostamme laadukasta, tuoretta ja terveellistä ruokaa. Olemme pyrkineet vähentämään kauppalaskua suunnittelemalla viikon ruokalistan ja käyttämällä kaiken, mitä kaupasta kotiin kannamme. Jo äidinmaidosta olen saanut päähänpinttymän kotimaisuuden tärkeydestä ja tiettyjen tuotteiden kannattamisesta. Maitotilallisen tyttärenä meidän kotona käytetään vielä nykyäänkin vain Valion maitotuotteita, sillä huono omatunto kalvaa aina, jos ostan jotakin muuta. Myös tietyn kauppaketjun kannattaminen kuuluu tähän samaan kategoriaan: vanhempien ostotottumuksilla on siis todellakin merkitystä myös näin aikuisiällä. Jospa voisin siis valinnoilla vaikuttaa myös omiin lapsiini.

Marjastamme ja sienestämme. Tosin viimeaikoina molemmat hommat on hoitanut äiti, joka kantaa meille valmiit mehut ja pussitetut marjat.


Pistin kaapista kaivelemani tavarat myyntiin ja aion säästää yhteen laadukkaaseen nahkalaukkuun, tatuointiin ja ehkä hankin muutaman kahvikupin lisää. Kun asioiden eteen näkee vaivaa - hankkii ne sitten pitkän etsinnän jälkeen kirpputorilta tai pitkän säästämisen jälkeen, arvostaa tavaraa tai tuotetta taatusti heräteostosta enemmän.

Ja aion pitää mielessä jatkossakin, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.
Paitsi, jos se on kirpparilta.


Mikä vaikuttaa sinun ostopäätökseesi?
Oletko uuden perään, vai haikailetko vanhaa?
Säästätkö? 
Merkkilaukkuun, designiin vai kenties matkaa varten?



16 kommenttia:

  1. Tämä teksti kolahti! :) Olen itsekin yrittänyt muuttaa omia osto- ja kulutustottumuksiani pidemmän aikaa. Tällä hetkellä minulla on menossa ns. ostolakko, eli en osta tänä vuonna mitään uusia vaatteita, ja jos vaatteita ostan, haluan ne käytettynä. Tai sitten teen itse :) Panostan mieluummin laadukkaisiin juttuihin ja minulle itselleni tulee parempi mieli, jos niitä löydän käytettynä kirppareilta. Ja kuten sanottu, ei se määrä, vaan laatu. Ja usein myös vähempi parempi :) Myös itsetehty on aina in!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, kunpa osaisinkin tehdä itse vaatteita! Opettelusta se oisi paljon kiinni, mutta kun ei ole aikaa - tai sitä ompelukonetta. :D
      Hienoa, että meitä on muitakin. Tosiaan tulee paljon parempi fiilis, kun ostaa laatua ja etenkin, jos senkin saa käytettynä. Siinä tulee mietittyä myös tarkempaan, että onko tavara todella tarpeellinen, kun siitä joutuu halpavaatemerkkejä kallimman hinnan maksamaan.

      Poista
  2. Opiskelijan budjettiinkin tämä kirjoitus kolahtaa! Meillä on ensimmäiseen kotiin hankittu lähes yksinomaan ikeaa, pelkästään kahden ihmisen lapsuudenkodin kalusteista ei ihan toimivaa kämppää saanut. Valittamista ei ole, mutta pikkuhiljaa ollaan vaihdettu kalusteita uusiin (eli useimmiten käytettyihin). Seuraava haave olisi pirttikalusto, eli pienen ruokapöydän vaihtaminen isompaan ja toivottavasti itse kunnostettuun pöytään. Muutenkin DIY-jutut kiinnostavat, eli ennemmin teen jotain omaa kuin ostan kaiken täysin valmiina.

    Haaveilen myös vaatekaapin sisällön uudistamisesta, olen huomannut käyttäväni vain osaa vaatteista säännollisesti, joten ehkä olisi aika luopua jostain? Merkkilaukuista tai -vaatteista en niinkään välitä, tai ainakaan se merkki ei ikinä ole ollut ostopäätökseen johtava tekijä. Haluan pukea sellaista, mikä itselle sopii ja vastaa käyttötarkoitustaan.

    Tällä hetkellä voisin sanoa säästäväni uuteen pesukoneeseen. Sellaiseen, jonka melutaso olisi siedettävä ja pesutulos riittävä yhden pesun jälkeen. Ei kolmen + käsintiskin, niinkuin nyt välillä on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on itseasiassa ollut sama tilanne. Muutimme tähän isompaan asuntoon reilu pari vuotta sitten ja silloin meillä oli paljon sellaista "väliaikaista" tavaraa. Olemme pikkuhiljaa hankkineet tilalle sellaisia tavaroita, joista olemme haaveilleet - kuten esimerkiksi vaaleanpunainen vanha keittiönkaappi. Arvostan näitä tavaroita huomattavasti kaupasta ostettua enemmän ja ihanan niistä tekee etenkin se, että vanha on taatusti uniikkia.

      Merkkiä enemmän minua kiinnostaa laatu. Kunnollinen nahkalaukku taatusti kestäisi aikaa ja kulutusta. :)

      Kääk! Kunnollinen pesukone on kyllä todellakin sitä arjen luksusta! Minä en pärjäisi ilman. Olenkin sanonut, että aina pitää olla säästössä sen verran, että saa koneen hajotessa uuden tilalle. :D

      Poista
  3. Helsingissä asuessani olen kokenut kuluttamisen "ihanuuden" vielä lasten ollessa pieniä, mutta kun muutin mökilleni maalle vuosia sitten, kaikki muuttui. Haikailen kyllä joskus designen perään, mutta ostan paljon kirpparilta ja ennen kaikkea, teen itse. Oma kädenjälki tuo nyt sen nautinnon, minkä shoppailu joskus nuorempana. Jos joskus pystyn kuluttamaan, laitan sen rahan matkustamiseen ennemmin kuin kalliiseen sisustustuotteeseen. Mutta jokainen tyylillään ja hyvä niin. Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska koivuladesignesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Minäkin vietin useamman vuoden Helsingissä ja siellä jo pelkkä tarjonta pistää pään pyörälle. :D Itse tekemisessä on ihanaa monikin asia; se tekeminen ja lopputulos. Voi että, miten siitä nauttiikaan kauppatavaraa enemmän. Myös itse tehtyjen remonttien lopputulosta jaksaa ihailla työmiesten jälkeä pidempään. Tietää ihan tasan tarkkaan, että kuinka paljon kunkin jutun eteen on nähty vaivaa! :)

      Poista
  4. Hyvä Maru! Harkintaa opetellaan tässäkin osoitteessa. Kun sen saa automaattiseksi, eikä tee enää hankintoja pikaistuksissa, voi olla tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että meitä harkintaa harjoittelevia on muitakin! Vielä minullakin on kehitettävää. :)

      Poista
  5. Minulla on siitä onnellinen tilanne, etten koskaan ehdi mihinkään kaupoille (jos rautakauppaa ei lasketa). Ei tule osteltua mitään, ei turhaa eikä edes sitä tarpeellista :-D Aiemmin vielä ompelin lapsille paljon vaatteita itse, mutta nyt ei ehdi sitäkään. Saatikka kirpparille etsimään. Lopputulos: kaikki kulkee loppuunkulutetuissa ja liian pienissä vaatteissa. Ehkä täältä suosta vielä joskus noustaan? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta eikös rautakaupoissakin ole nykyään tarjolla kaikenmaailma sisustustavaraa? ;D

      Teilläkin varmasti kiireet helpottaa talonrakennusprojektin päätyttyä.. Tai onhan sitä sitten kesäksi ja syksyksi taatusti kaikenmaailman ulkotyöt. Kohtahan teidän isommat muksut ovat jo sen verran isoja, että lyö vaan setelit kouraan ja ohjaa ostoksille. Jos samalla toisiva äidillekin kivoja vaatteita. ;)

      Poista
  6. Hyvin kirjoitit! Ja tuo otsikko on meikäläisen slogani ollut jo kauan. Kun rakensimme oman kodin, niin päätimme, että mitään "väliaikaista/kertakäyttöistä/kompromissia" emme osta vaan säästämme ennemmin laadukkaaseen vaihtoehtoon jne. Toki joskus tulee huteja, mutta lähinnä vain pienissä hankinnoissa.

    Meillä kaveriporukassa kierrätetään paljon lasten vaatteita ja harrastusvälineitä, ihana kun heillä sama periaate. Jotkuthan eivät suostu vanhoja käyttämään... Ja paljon käytän kirppareita puolin ja toisin. Löytöjä voi tosiaan tehdä kunhan jaksaa kierrellä tai facen kautta selailla.

    Summa summarum, jokainen tyylillään, mutta eikö tuo överikuluttaminen jo herätä ihmisiä...miettii hän.
    Aurinkoista keskiviikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hutiostoja on vaikea välttää, vaikka slogan olisikin näinkin hyvä. :)

      Tosi hyvä systeemi tuo kierrätysajatus. Ja etenkin, kun kierrättäjinä on tuttavat tietää, että he eivät kierrätä eteenpäin huonoa tavaraa - sitäkin meinaa näillä kirppareilla liikkuu. Löytöjen eteen tosiaan joutuu melko paljon selailemaan nettikirppiksiä. Se onkin yksi suosikkipuuhista imetyksen lomassa. :)

      Kyllä vain. Jokainen toimii tyylillään, mutta toivoisin ihmisten edes pikkaisen pohtivan omia kulutustottumuksiaan. Se yleensä kuluttaa, kellä on siihen varaa. Kunpa kaikki kuitenkin panostaisivat kotimaisuuteen tai siihen ekologisuuteen.

      Poista
  7. Totta joka sana :) Muistan, kun ostin ensimmäisen oman talon: sillon ei ollut perhettä ja tulot aika lailla toista luokkaa, mitä ne nyt ovat. Silloin tuli ostettua hetken mielijohteesta 150e valaisin ( joka toki vieläkin roikkuu katossa, oisko jo 10 vuosi?? ), vaatteita, sisustuskamaa yms. ilman sen ihmeempiä miettimättä.

    Nyt tosiaan saa miettiä. Äippäraha ei mikään kummoinen ole, laajennus puskee päälle, vanhoja nurkkia on rempattu aina tilaisuuden tullen ja uuttakin pitäisi suunnitella. Niin ja perhekoko kasvaa neljään + koira :) Itse olen miettinyt väkisinkin, missä ja miten kulutan: kaikki väliaikaratkaisut saisivat pikku hiljaa väistyä ja pysyviä ratkaisuja tulla tilalle. Tännekin muutossa raahatut, parempia ratkaisuja odottelevat huonekalut toivottavasti vaihtavat paikkaa juuri tänne hankittujen huonekalujen tieltä. Sitten aikanaan :)

    Itse karsastan aika lailla nykyään tätä materian haalimista ja varsinkin jatkuvaa, uuden hamstraamista ja uuden myymistä. Ostetaan jotain, koska se on pinnalla ja kiva, ja kohta myydään taas uuden tilalta pois. Kieltämättä blogimaailma on osallinen tähän kierteeseen, mutta toivon, että omalta osaltani saisin kannettua korteni kekoon kierrätetyn ja aikaa kestävien hankintojen suhteen. DIY ja kierrätys olkoon kova sana tulevassa talonlaajennuksessakin!

    PS. mitä säästämiseen tulee, niin hitsit, vaikka säästäisin superdesignmahtijuttuun niin en tod.raaskisi sitä ostaa..Punnitsisin niin kovasti sitä, miten sillä rahalla saisi monta muuta kestävää juttua hankittua :) Ja tosiaan, tässä elämäntilanteessa raha valitettavasti menee designin edelle...Blaah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti Sirpa! Pystyn itsekin allekirjoittamaan kommenttisi jokaisen osan.
      Silloin kun rahaa ei ole, niin tulee todellakin mietittyä mitä ostaa. Lastenvaatteet ja ruoka menee kyllä kaiken muun edelle. Tällä hetkellä design on haaveita vain - laadukas kirjahylly olisi tarpeen!

      Vanha tosiaankin on kestävää. Jos 40-vuotta vanha kaappi on edelleen voimissaan, niin kestää taatusti myös seuraavat 40-vuotta, ellei kauemmin. Imetyksen lomassa on hyvä selailla nettikirppareita ja sieltä tekee hyviä löytöjä. Kaikilla ei tosiaan ole tähän aikaa ja vaivattomampaa on ostaa kaupasta. Uudesta tavarasta kuitenkin puuttuu se luonne. Tarina ja arvostus. Ainakin itse arvostan näitä vanhoja ja kauniita huonekaluja uusia enemmän. Oli sitten designia tai ei.

      Poista