lauantai 31. lokakuuta 2015

Muutama rivi ikävästä



Kun kuulin sinun menneen pois ajattelin ensimmäisenä, että miksi en käynyt. 

Sydämestä vihlaisi, kun äiti kertoi sinun pyytäneen soittoa, sillä et enää itse nähnyt puhelimen näytöstä numeroita. 

Kunpa olisin tämän tiennyt.


Aamulla itketti. Esikoinen ihmetteli. 
Kerroin, että olit mennyt taivaaseen ja minulla on kova ikävä. 
En enää koskaan näe sinua.

"Äitini, mennään lentokentälle ja lennetään ylös. 
Noin korkealle. 
Sitten äiti taas näkee. 
Ei oo hätää. 
Äiti, minua pelottaa." 

Siinä me sitten lohduteltiin toinen toisiamme. 
Minä itkin surusta ja poika pelosta.


Halausotteessa tuli mieleen pojan muutaman päivän takaiset sanat:

"Älä äiti huoli. Minä säilytän sinua tässä."



Saman voisin sanoa nyt sinulle. 

Minä säilytän sinua tässä. 





21 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitettu ja niin symppis tuo teijän poika. Voimia ikävään. <3

    VastaaPoista
  2. Itkeä ja ikävöidä saa - se kertoo vain siitä että rakastaa. Voimia!

    VastaaPoista