maanantai 23. marraskuuta 2015

Valkoinen päiväpeitto ja Blossa







Laitoin ensin postauksen otsikoksi match made in heaven. Niin kivasti meinaa käy tuo uusi päiväpeitto (ikea) meidän makkariin ja Blossan glögipullo vaaleanpunaisen kaunottaren kaveriksi. Mies yllätti, kun tuli kauppareissulta kotiin ja kertoi valinneensa pullon sisustukseen sopivaksi. Aika kivasti ajateltu. Pakkohan se oli heti juoda, että sain pullon hyllylle koreilemaan

Eilen sisusteltiin lastenhuonetta ja muutoksen pienissä tuulissa on ollut myös kodinhoitohuone. Jostain syystä valokuvausinto on pimeyden vuoksi hieman hakusessa ja aikakin tuntuu tällä hetkellä melko rajalliselta. Lauantaina on Kuopion Piispankadulla (muotoiluakatemian tiloissa) designjoulumyyjäiset, jonne suuntaan RIEMUn tuotteiden kanssa. Valmisteltavaa riittää, joten ajankäyttöongelmia ei tällä viikolla liiemmin ole. 


Talvista viikkoa ja toivottavasti lauantaina nähdään! 
Maru



perjantai 20. marraskuuta 2015

Oksennusta matolla ja muita lapsiperheen sisustuspulmia

Meidän kotia on itseni ja miehen lisäksi asuttamassa kaksi pientä ja vauhdikasta ipanaa: Vee 11kk ja Aa 2v9kk. Aika moni tämän jo tiesi, mutta kertaaminen ei lienee toisinaan pahitteeksi. 

Mitä tulee pikkulapsiperheen kodin sisustamiseen on huomioitava muutama oleellinen seikka.


  • Sohvan valinta: Älä hanki vaaleaa sohvaa. Tai oikeastaan tämä kohta ei päde ainoastaan lapsiin, vaan myös aviomieheen. Pahimmat tahrat taitavat olla hänen ansiota.
  • Konepesu: Jos kuitenkin hankit (kuten me teimme) huolehdi, että kankaat voi pestä omassa koneessa. Meidän sohvan kankaat ovat kyllä irroitettavat, mutta niitä ei voi laittaa kotikoneeseen. Periaatteessa. Tätä ohjetta voi kuitenkin kiertää käyttämällä kevyttä käsinpesuohjelmaa ja tymäkkää tahranpostoainetta. Parin pesun jälkeen olen kyllä joutunut parsimaan saumakohdista päällisiä takaisin umpeen, mutta onpahan ainakin puhdasta!
  • Eritteet: Mutta kappas vaan! Mihinkäs meidän olkkarin villamatto on kadonnut? Noh, pesulaan tietenkin. Oksennusta matolla ja on siihen muitakin eritteitä laskettu. Kerran kahdessa vuodessa on lienee hyvä käyttää kunnon putsauksessa, mutta villa on materiaalina siitä mainio, että puhdistaa itse itseään. Ei jää pahasti haisemaan, vaikka jonkun pieni pissa olisi siihen ehtinyt livahtaa. Talvella sen voi puhdistaa lumihangessa.
  • Viherkasvit: osta amppeli.
  • Varsi-imuri: Jos toivot kotisi näyttävän aina sisustuslehden katalogilta - unohda koko homma. Sen lisäksi, että pakotan lapsia siivoamaan päivässä about 30 kertaa, siivoan itse myös koko ajan. Varsi-imuri on lapsiperheellisen pelastus. Siihen sujahtaa näppärästi leivänmurut ja eteisen hiekkakakut. Nopeaa ja parivuotiaskin osaa käyttää sitä mielellään! Sisustuselementtinä tosin rumin mahdollinen, mutta kodin kauneuden eteen on välillä tehtävä kompromisseja.
  • Toisto: Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä - toisto, toisto ja toisto. "Ei saa ottaa, äidin tavara!" Kyllä ne lopulta antaa niiden viherkasvienkin olla, mutta aikansa se ottaa. Useamman lapsen kanssa tämä on tosin hankalampi toteuttaa, sillä kenelläkään ei voi olla silmiä jokaisessa huoneessa.


Mutta hei, arvatkaas mitä! Me ollaan miehen kanssa oltu eilisesta asti kotona ILMAN LAPSIA! Kastehelmet uudella sohvapöydällä ja varsi-imuri on pysynyt visusti omassa nurkkauksessaan. Heräsin itse tosin tänään aamulla tottuneesti aamuviideltä, mutta illalla suunnataan kahdestaan kaupungille. Nice!


Mitä sisustuspulmia sinä olet kohdannut, jos jaloissasi pyörii jälkikasvua? Millaisia kompromisseja olet joutunut tekemään vai jouduitko? Hyviä vinkkejä otetaan erittäin mieluusti vastaan!



P.S. Vastailen edellisten postausten ihaniin kommentteihin sitten ajan kanssa. 



torstai 19. marraskuuta 2015

Kotiäiti vai yrittäjä? Sosionomi vai suunnittelija?


Monet ystävät ovat kyselleet jaksamistani. En tiedän kuinka hyvin olen heidät puheellani vakuuttanut, että "ihan hyvin täällä menee". Somen perusteella voi helposti tulla sellainen olo, että täällä vaahdotaan hommia yötä päivää. 

Toisia taas ihmetyttää melko totaalinen alan vaihdos. Miksi ihmeessä sosionomi alkaa tekemään suunnittelijan hommia? Ottaa kotiinsa hoitolapsen, perustaa yrityksen ja kirjoittelee blogia. Minäpä kerron, että miksi ja miten.

Ehkä tämä kirjoitus on myös jollain tapaa silmien avaus itselle, kun toisinaan poden sellaista ammatillista identiteettikriisiä. Kuka minä oikein olen?


Ensimmäisen äitysloman aikaan alkoi tuntumaan, että nuoruusvuosien toiveammatti lastensuojelutyössä ei ehkä ollutkaan se minun juttu. Olin saanut sen mihin olin tähdännyt, mutta tuntui, että työ ei antanut minulle takaisin. Tarpeeksi. En tarkoita ettenkö olisi nauttinut työstäni - jokainen kohtaamani lapsi, nuori ja heidän vanhempansa ovat jääneet minulle mieleen ja kasvattanut ihmisenä. Nautin työn asettamista haasteista ja kohtaamisista, mutta en ehkä kuitenkaan päässyt käyttämään tarpeeksi omaan luovuutta ja päätä.

Jostain joskus luin, että monitaitoiset ihmiset hakeutuvat kasvatusalalle. Minä luulen, että olen juuri yksi näistä. En ole oikein missään huippuhyvä, mutta osaan vähän kaikenlaista. En oikeastaan keksinyt muutakaan ja päämäärätietoisesti suoritin opintoja, jotta pääsisin vielä joskus työskentelemään lastensuojelulaitoksessa. Ensin valmistuin Mikkelistä Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja kiertotien kautta päädyin Helsinkiin. Metropoliasta sain käteeni Sosionomi AMK paperit. Jonkin aikaa työskentelin lastenpsykiatrialla Hämeenlinnassa, mutta miehen perässä muutin Jyväskylään, jossa aloitin työt nuorisokodissa. Työni takia lopulta muutimme Kuopioon, sillä sain tältä suunnalta vakituisen työpaikan lastensuojelulaitoksesta. Pääsin sinne minne halusin. 


Sain lapsen. Perustin blogin. Sain toisen lapsen ja perustin yrityksen. Irtisanouduin ja aloin tekemään suunnittelijan töitä. Ensi kevääseen saakka kotonani on omien lasten lisäksi hoitolapsi, jotta voin viedä tätä kaikkea pikkuhiljaa eteenpäin. Iltaisin ja viikonloppuisin pyöritän suunnittelualan yritystäni. (RIEMUpuotisisustus & remontointi RIEMU)

Minulla ei ole minkäänlaista koulutusta siihen, mitä tällä hetkellä teen. Välillä on tuntunut typerältä kertoa koulutustaustani olevan jotain ihan muuta, kuin mitä juuri nyt yritystoimintaani kuuluu (hoitolasta lukuun ottamatta). Tarkoitus on kuitenkin kouluttautua lähitulevaisuudessa. Suuntautumisesta en tosin ole vielä täysin varma. En kuitenkaan koe, että yksikään ihmiskohtalo, jonka olisin tähän ikään työelämän puitteissa kohdannut haittaisi suunnittelijana/yrittäjänä toimimista. 

Se, että on joutunut tilanteisiin, jossa olet kuullut lukuisista hyväksikäytöistä/pahoinpitelyistä ja tämän jälkeen pyrkinut rakentamaan uutta suuntaa näiden ihmisten välille antaa taatusti perspektiiviä kohtaamisiin, joita yrittäjänä tulen kohtaamaan. Palautetta tulee varmasti ja on tullutkin, mutta niin tuli edellisessäkin työssä. Työpäivän aikana minua on yritetty lyödä, heittää ruuvimeisselillä ja huoritella ei ole mitään siihen verrattuna, että joku ei ole esimerkiksi tyytyväinen lähettämääni tuotteeseen. Tavara ja idea on aina korjattavissa, ihminen ei.

Se, että olen hypännyt muotoilu-/suunnittelualalle aivan jostain muualta on pakko ottaa vahvuutena. Onneksi matkani varrelle on osunut läjäpäin oikeita ihmisiä ja suuria sydämiä. Luulen, että aika monesti menestymisen salaisuutena on hyppysellinen hyvää tuuria ja tietenkin kovasti työtä. Kukaan ei pärjää ja menesty yksin. Työmäärään onneksi pystyn itse vaikuttamaan ja sen tuurin kohdalla toivon hyvän onnen jatkuvan. Moni asia on kuitenkin loppujen lopuksi itsestä kiinni.

Edelliset työpaikat ovat myös opettaneet minulle armollisuutta ja antaneet perspektiiviä äitiyteen. Riittävän hyvä, lämmin ja hellä on lapsille juurikin tarpeeksi. 


Olen aika kovanahkainen ja siedän paljon. Osaan ohittaa tarpeettoman kritiikin, jatkaa eteenpäin ja pomia kehittävän palautteen - hyötyä siitä ja toimia toisin. Kestän stressiä hyvin ja oikeastaan en juurikaan edes kärsi stressistä. Teen asioita nopeasti ja organisoitintaidot on pakko olla hallussa, kun pyörittää yksin kolmen pikkulapsen komboa. 

Välillä väsyttää ja ärsyttää, mutta ketäpä ei? Välillä olen ajatellut, että olenkohan ihan burn outin partaalla, kun voin niin hyvin. Kaikki ovat niin kovasti ihmetelleen jaksamistani, että olen itsekin alkanut epäilemään sitä, vaikka olo olisikin virkeä. Jos sekoankin ihan kohta? 


Teen yrityksen hommia toistaiseksi aika pienellä volyymillä. Viikonloppuisin mies antaa silloin tällöin minulle työskentelypäiviä, jollon voin ahertaa keskittyneesti tuotteiden parissa. Teen niitä valmiiksi ja arkisin hoidan postitukset. Lasten kanssa kärryttelemme postilaatikolle tai elämysmatkailemme sinne bussilla. Arki-iltaisin teen sillon tällöin sisustussuunnitelmia, käyn asiakaskäynneillä kirjoittelen blogia tai ihan vain loikoilen. Meidän lapset kun menee jo klo 19.00 nukkumaan. 

Markkinointia en ole vielä täysillä aloittanut, sillä tiedän rajani. Lapset ovat vielä kotona ja ensisijaisesti ajattelen heitä ja omaa jaksamistani. Siinäs kuulitte, te kaikki huolehtivat ystävät! Pikkuhiljaa aloittamisessa on se hyvä puoli, että tässä ehtii hyvin määrittelemään itselle sopivan työmäärän. Kuinka monta suunnitelmaa voin ottaa kerralla? Minkä verran käyttäisin aikaa markkinointiin, jotta selviän myös mahdollisista tilauksista?

Elämä tuntuu älyttömän ihanalta juuri nyt! En tiedä yhtään, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nautin suuresti sen arvaamattomuudesta. Se, että saan olla vielä hetken kotona on korvaamatonta. Väsymyksen tunne kaikkoaa hetkessä ihanaan asiakaspalautteeseen tai pienten poikieni naurunremakkaan. Välillä mä olen täällä ihan että, "ei helkkari" ja toisinaan taas että, "voi jee!!"

Sitähän tää elämä on.
Helkkaria ja jeetä. 



Jos sanoo ettei usko, niin sitä ei todennäköisesti tapahdu.
Aina pitää uskoa. 


Maru



maanantai 16. marraskuuta 2015

Keittiön face lift


Kaupallinen yhteistyö: DOMUS

Aika moni teistä muistaa, että olen päällystänyt meidän punapähkinän/kirsikan väriset keittiön kaapinovet valkoisella DC-fix muovilla. Muutoksesta voit käydä lukemassa esimerkisi täältä.  Muovi on ajanut asiansa kutakuinkin pari vuotta, mutta nyt näyttää pikkuhiljaa tulleen tiensä päähän. Lasten kädenjälki alkaa näkyä negatiivisesti muovin pinnassa ja muutenkin olen haaveillut keittiön selkeämmästä ilmeestä jo pitkään. Keittiö on ollut pohjaratkaisultaan oikein toimiva, joten sen suhteen emme kaivanneet suurempaa muutosta. Kyseessä onkin ehkä ennemmin sellainen face lift -tyyppinen ratkaisu. 

Selailin kettiöfirmojen nettisivuja ja pysähdyin pidemmäksi aikaa tutkimaan DOMUKSEN sivustoja. Ilahduin siitä, että kyseessä on kotimainen perheyritys, joka itselle tuli hyvinkin positiivisena yllätyksenä. Kirjoittelin pienen sähköpostikirjelmän ja pian minulle soitti sisustussuunnittelija Tiina Ruotsi, Kuopion Domuksen toimipisteestä. DOMUS halusi lähteä kanssani toteuttamaan selkeämpilinjaisempaa keittiötä ja ehkä vähän jotakin uutta.

Eräänä pimeänä päivänä lompsin lasten kanssa keittiöfirmaan ja kysyin mieheltä ennen käyntiä, että onko hänellä erityisiä toiveita keittiön suhteen.

"Kunhan se on valkoinen." Hän totesi ja loput saatattekin arvata..


  • Alaovista/laatikoista tulee mattamustat (pinta muistuttaa liitutaulua), joita kehystää kapea alumiini. Näihin huomaamattomat vetimet. Laatikot myös vähenee, sillä tavoittelemme selkeämpää ilmettä. 
  • Yläovet vähenee yli puolella. Nykyään lavuaarin yllä on 9 pientä ovea, näiden tilalle vaihdetaan 3 suurta ovea, joiden väri on vaalea akaasia. Mustat, linjakkaat vetimet. 
  • Välitila maalataan todennäköisesti roosan/persikan sävyllä.
  • Mikron eteen tule ovi (akaasia).
  • Mikron yläpuolella oleva kaapisto kapenee samaan linjaan mikrokaapin kanssa
  • Lavuaarin yläpuolella oleva loisteputkivalo poistetaan ja tilalle asetetaan koko kaapiston leveydeltä valokisko. 
  • Yläkaappien alareunassa oleva lista poistetaan. 
  • Aito kivitaso jää.
  • Ruokapöydän takana oleva taso poistetaan ja tilalle tulee kaksi seinään kiinnitettävää "moduulia". 


Joo, ei tosiaan tullut valkoista, vaan kaikkea ihan muuta.

Kuopion Domuksen Tiina Ruotsi kannusti valitsemaan jotain muuta kuin sitä perusvalkoista, vaikka ehdinkin miehen toiveen ääneen esittää. Minähän olen sen verran yllytyshullu, että lähdin tähän Tiinan sparraukseen, vaikka olen ollut aiemmin sitä mieltä, että "erivärisiä kaapistoja en kyllä koskaan ota!"

Enpä. Niin, ja siinä hekumassa unohdin täysin miehen toiveen valkoisesta keittiöstä. Onneksi mies on hyvin sopeutuvainen ja puhuttavissa. Tykkäsi kyllä mun valinnoista ja tiesin sen. En minä muuten olisi uskaltanut..

Keittiöremontti toteutetaan joulukuun toisena viikonloppuna, joten pian pääsen myös kirjoittelemaan siitä, että miltä ovet näytti dc-fixin irroituksen jälkeen. 


Mitäs tuumaatte? Hitti vai huti?



P.S. Jos kiinnostuit näistä vanhoista ovista (punapähkinä), niin laita viestiä: nuapurissa@gmail.com.


torstai 12. marraskuuta 2015

tonttukuvaus vm. 2015






"No niin, nyt istutte siinä vierekkäin vähän aikaa."


"Älä syö minun hattua!"

"Tutki niitä lamppuja ennemmin, älä paukuta."

"Hei, hei, hei! Ota sitä jalasta äkkiä kiinni, ettei se tipu!"

"Äiti tule auttamaan, en saa sitä kiinni!!"

"No niin, äiti antaa vauvalle tämän tontun, niin se saa syödä sitä vähän aikaa."


"No, nyt katse tänne!"

"Äiskä, tuleeko se joulupukki jo kohta?"






Joulukattauskilpailu #ihanaaollakotona

Kaupallinen yhteistyö: IKEA


Olen parissa aiemmassa postauksessa jo kertonut, että pääsin ilokseni toteuttamaan jouluista yhteistyötä IKEA tavaratalon kanssa. Oli mahtavaa päästä mukaan kisailemaan parhaan jouukattauksen tittelistä. Suunnitteluvaiheesta voit käydä lukemassa muun muassa täältä.

Lähdin toteuttamaan kattausta hyvin skandinaavista linjaa noudattaen. Suunnittelin kattauksen kahdelle nuorelle aikuiselle pariskunnalle, jotka viettävät joulua kaupungissa. Eli siis miljöössä, joka on omaan elämäntilanteeseen nähden ehkäpä se kaukaisin mahdollinen. Oli ihana päästä kattamaan pöytää oikein perusteellisesti, kun normi arjessa ei paljon servettejä asetella..

En halunnut peittää kaunista NORRÅKER pöytää kokonaan, joten se määritteli kattaukselle melko selkeän raamin. Lämpimän puupinnan kaveriksi toin kylmää harmaata ja pöydän kruunuksi kannoin vanhempien metsästä harmaantuneen kelopuun oksan. 

Kodissani näkyy keskeisessä roolissa graafisuus ja tee-se-itse ajatuksella toteutetut sisustusratkaisut. Halusin tuoda ripauksen näitä molempia elementtejä tähän jouluiseen kattaukseen, joka ei ole niin perinteikäs. Alkuperäisessä suunnitelmassa vihreää oli vähän enemmän, mutta päätin karsia turhat pois ja jätin väripilkuksi vain nuo ihanat hyasintit. 

Jouluna luonto hiipii sisätiloihin yleensä kuusen tuoman tuoksun mukana. Kuusen lisäksi hyasintti on minulle merkki joulun lähestymisestä. Sen huumaavassa tuoksussa on hyvä tunnelmoida joulua, joka pikkuhiljaa hiipii meidänkin kotiin.

Turvallisuusmääräysen vuoksi jouduin hieman mietiskelemään, että miten saan aseteltua hyasintit, kelo-oksan ja jäkälät näyttelytilaan. Mallailin eri maljakoita SINNERLING pannunalusen kanssa ja kävi niin hyvä tuuri, että CYLINDER maljakot passasivat sen kanssa täydellisesti! Laitoin sammaleen ja hyasinttien alle paristokäyttöisen SÄRDAL led-valosarjan. Kuvissa nämä valosarjat eivät ihan pääse oikeuksiinsa. Saman valosarjan kieputin myös kelo-oksaan, josta roikkuu VINTER koristepallot ja AVSKILD tabletista askarrellut kuuset. Kelo-oksan jouduin asettamaan hieman alkuperäistä suunnitelmaa korkeammalle, jotta se ei tökkäisi asiakkaiden silmiin. Tuollainen kelo-oksa olisi muuten aivan täydellinen lasitetulla parvekkeella/terassilla. AVSKILD tabletista tein myös servettien pidikkeet. 

Ruokapöydän päällä on kaksi SITTNING kaitaliinaa ja NORRÅKER penkkien päällä ihana harmaa LUDDE lampaantalja. Kelpaa siinä sitten istuskella vähän pidempäänkin..

. . . . .



IKEA Kuopion kattauskisa starttaa tänään torstaina 12.11. ja päättyy 23.12. Käy siis äänestämässä kolmesta pöydästä suosikkisi, joista yksi on allekirjoittaneen tekemä. Kaksi muuta kattausta on IKEAn työntekijöiden Tuijan ja Kaisun käsialaa. Jokaisen äänestäneen kesken arvotaan 50€ lahjakortti IKEA tavarataloon. Kattaukset löydät yläkerran ruokailutila -osastolta. 

Jos kaipailet vinkkejä juhlapöydän kattaukseen, IKEA Kuopion ruokapöytäosastolla järjestetään noin 20 minuutin mittaiset kattausinspiraatiohetket seuraavasti:

Lauantaina 14.11. klo 12 ja klo 14
Perjantaina 4.12. klo 13 ja klo 15
Lauantaina 5.12. klo 12 ja klo 14



Mutta nyt, tervetuloa neljän nuoren aikuisen jouluillalliselle:















Kaisun ja Tuijan kattaukset:





Kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa kattaukset livenä, sillä näyttävät paikan päällä moninkertaisesti upeammilta! Kolme kattausta ovat keskenään hyvin erilaisia, vaikka emme olleet etukäteen keskustelleet siitä, että mitä tyylisuuntaa kattaukset tulevat edustamaan. Onnea meille ja tuhannesti kiitos IKEA Kuopion henkilökunnalle - älyttömän mukavaa ja ammattitaitoista porukkaa koko tavaratalo täynnä! 


Tässä vielä neljä hienoa blogia, jotka päivittelevät viikon kuluessa omalla IKEA paikkakunnalla toteutetut kattaukset:




Meinaatko käydä äänestämässä parasta kattausta lähimmässä IKEA tavaratalossa? 



Maru



keskiviikko 11. marraskuuta 2015

DIY lahjapaperi





Kirjoittelen aina kuukaisittain ilmestyvään lapsuusmaisemieni paikallislehteen sisustusaiheista "kolumnia" ja eilen tiistaina ilmestyneestä Rautalampilehdestä voit lukea juttuni DIY lahjapaperista. Sieltä löytyy muun muassa ohjeet ja vähän muutakin jorinaa joulusta. Rrrrraaakastan joulun aikaa!

Aika pirteitä paketteja näistä tulikin, mutta jokainen taiteilija voi valita itse paketeissa vallitsevan sävymaailman. Meillähän vietetään jouluna myös syntymäpäiviä, kun tämä meidän pieni täyttää joulupäivänä 1-vuotta. Nämä paperit sopinee hyvin hänen yksvee synttäripaketteihin. 




Mulla on meneillään vuosisadan flunssa, joka on kestänyt kutakuinkin pari kuukautta. Todella hajottavaa hoitaa tätä huushollia ja kaikkea muutakin puolikuntoisena. Hyvä jumppaputkikin katkesi räkäralliin..

Voikaa hyvin!
Maru

tiistai 10. marraskuuta 2015

IKEA joulukattaus // making of


Eilein illalla hääräilin Kuopion IKEA tavaratalossa pilkkuun saakka. Tänä aamuna kävin viimeistelemässä kattauksen, tai oikeastaan seisoskelin ja annoin ohjeita. Pöydän päälle viriteltiin kelo-oksa, jonka asentamiseen kaipailin hieman henkilökunnan tukea. Kun kyseessä on maailmanlaajuinen yritys ovat turvallisuusvaatimukset myös sen kaltaiset. Ei pysty sooloilemaan mitä sattuu.. Jouduin hieman matkan varrella tekemään muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta lopputulokseen olen vallan tyytyväinen!

Aamulla vielä askartelin (yön pikkutunneilla tulleen päähänpiston johdosta) AVSKILD korkkitableteista joulukoristeita. Torstaina postailen tänne blogin puolelle kattauksen lopputuleman, mutta valmis kattaus löytyy jo Kuopion IKEA tavaratalon yläkerran ruokailutila -osastolta.

IKEAn työntekijät Kaisu ja Tuija valmistivat omat kattaukset, jotka nekin ovat tosi upeita! Oli hauska huomata, että kaikki kolme kattausta on hyvinkin erilaisia, joten ideoita jouluisen kattauksen toteuttamiseen löytyy varmasti useampaan makuun. Kattauskilpailu starttaa torstaina 12.11. ja silloin sinä pääset äänestämään kunkin IKEA tavaratalon parhaimman joulukattauksen.

Alla hieman kurkistusta tuotteisiin, joita pöydästäni löytyy. 






Muistathan, että voit seurata kattauskilpailua valtakunnallisesti somessa #ihanaaollakotona. Laittelinkin eilen Instagramin puolelle pientä videopätkää.. Pitää kuulemma alkaa vloggaamaan, jos meinaa menestyä täällä blogiskenessä. Oh my.


Maru

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

#ihanaaollakotona


Kaupallinen yhteistyö: IKEA


IKEA kutsui minut mukaan toteuttamaan Kuopion tavarataloon jouluista kattausta ja minä tietenkin suostuin. Kuinkas muutenkaan - on ilo olla mukana! Maanantaina (kääk, eli huomenna jo) olisi tarkoitus hioa kattaus kuntoon ja kisailla parhaan kattauksen tittelistä kahden IKEAn sisustajan kanssa. 

Idea on lyhykäisyydessään se, että jokaiselta IKEA paikkakunnalta kattauksen toteuttaa yksi bloggari ja kaksi ikean omaa sisustajaa. Asiakkaat saavat näistä kolmesta kattauksesta äänestää omaa suosikkiaan. 

Tulet siis löytämään Kuopion IKEAn pöytäosastolta kolme kattausta, joista yksi on minun. Tällä viikolla olen vimmatusti yrittänyt hioa tuhansia hyviä ideoita yhdeksi järkeväksi ja tulos on nyt tällä hetkellä sekavan lopullinen. Toiveina olisi tehdä kattaus, josta te blogini aktiiviseuraajat huomaisitte heti, että "tuon täytyy olla Marun tekemä." Luvassa on jotakin graafista, harmaata, vihreää ja luontoa. 

Tässä muutama inspiskuva Pinterestistä:



Voit seurata projektia valtakunnallisesti #ihanaaollakotona. Hauskaa huomata, että Raision kohteen toteutta niin ikään StyleRoomin bloggari, DIY kuningatar Jutta. Käys kurkkaamassa Jutan blogiin Projekti Verkarantaan, että mitä kummaa hän omaan pöytäänsä suunnittelee. 

Ensi viikon alussa bloggailen kattausprosessista ja torstaina näette myös täällä blogin puolella, että millainen lopputuloksesta sitten tuli. Stay tuned!

lauantai 7. marraskuuta 2015

Ehta arvonnan voittaja

kaupallinen yhteistyö: Ravintola Ehta


Eilen illalla päättyi Ravintola Ehtan tarjoama arvonta, jossa pääpalkintona oli omavalintainen pääruoka. Osallistujia oli oikein kiitettävästi ja random.org arpoi onnettaren suosikin ja hän oli tällä kertaa pirjosor@gmail.com. Sinuun ollaan yhteydessä sähköpostitse. 

Kiitos kaikille osallistujille ja makoisaa lauantai-iltaa!

Maru



P.S. Vastailen aiempien postausten kommentteihin ajan kanssa ja ajatuksella. Täällä päässä on vähän haipakkata!


perjantai 6. marraskuuta 2015

RIEMUpuodin avajaiset ja alekoodi

"Tulen hyvälle mielelle, kun näen ympärillä kauniita asioita. Rakastan värejä, graafisuutta sekä arvostan kotimaisuutta. Halusin rakentaa RIEMU tuotemerkin näiden asioiden ympärille ja kotimainen koivuvaneri sopi täydellisesti näiden graafisten tuotteiden reunaehdoksi, joiden punaisena lankana on herkulliset värit. 

Elämisen ilo, riemu. Se, että uskaltaa heittäytyä ja nauttia kauniista asioista ja hetkistä. Luovuus ja yrittäjyys on minulle intohimo sekä elämäntapa. Näiden asioiden tiimoilta perustin sisustus-/muotoilualan yritykseni, joka on minun tarinani rohkeudesta ja unelmien toteuttamisesta." 
Maru, RIEMUpuoti tarina. 



Tässä taannoin sain auki oman uudistuneen kauppani RIEMUpuodin. Fiilis oli mahtava, vaikka kaikista tuotteista emme ole saaneet lisättyä lopullisia tuotekuvia. Hiljaa hyvä tulee. Tätä slogania tosin vasta itse harjoittelen. 

Nettikaupan koodaili minun toiveiden (joita ei ollut ihan kauhesti) mukaan MOoCBin Henri Sallinen. MOoCB myös laserleikkaa kaikki RIEMUn tuotteet sekä Henri ja Iita ovat näiden lisäksi tuotteiden pakettien suunnittelun ja valmistuksen takana. Pariskunta on muutenkin ollut minulle kallisarvoinen apu kaikessa yritykseen liittyvissä kysymyksissä. Niitä on muuten ollut paljon ja ovat jeesailleet, vaikka en olisi kysynyt. On ollut onni tutustua heihin. Todella. Enpä usko, että ilman heitä olisin nyt tässä. Kiitos. 


Tuotteissa käytetty puu on 100% kotimaista koivuvaneria, joka valmistetaan Lohjalla. Puun alkuperälle ja toimitusketjulle on myönnetty PEFC ja FSC-sertifikaatit. Pahviset pakkaukset on valmistettu 100% kierrätysmateriaaleista. Tuntuu ihan mielettömän hyvältä seistä omien tuotteiden takana, kun speksit ovat nämä! Made & Design in Kuopio/Finland. 


Nyt avajaisten kunniaksi voit käydä tekemässä vuoden eettisimmät joululahjaostokset alennettuun hintaan! Klikkaile itsesi nettikauppaan, valitse ostokset ja lisää alennuskoodi: avajaiset, niin lunastat 20% alennuksen ostoksistasi. 



Kohti unelmia ja niiden yli! 
Maru



torstai 5. marraskuuta 2015

DIY origamikuusi

Eilen illalla istutin parivuotiaan pöydän ääreen ja annoin hänelle sakset ja pari arkkia paperia. Siinä hän sitten istui ja askarteli kanssani origamikuusia kutakuinkin puolitoista tuntia. 

Ohjeen kuusien tekemiseen löysin täältä ja nämä askartelin tummanharmaasta, hieman tulostuspaperia paksummasta paperista. Jämäkkyysaste oli juuri täydellinen, mutta väri olisi voinut olla toinen. Esimerkiksi ekopaperista olisi tullut kivoja, mutta kaapin antimilla mentiin. 

Lopuksi tein valmiin origamikuusen päähän neulalla reiän ja pujoittelin siitä siiman. Siiman läpi sujautin vielä pienen puisen helmen, joka toimi aika kivana pienenä lisänä. 

Nämähän on siitä kivoja, että kuuset voi laittaa myös koristamaan joulypöytää/muuta asetelmaa, sillä pysyvät jämäkästi pystyssä. Itse tosin ripustin omani taaperon ulottumattomiin, sillä täällä aletaan nousta lattiatasolta pikkuhiljaa yläilmoihin. 





Kuuset oli minun ensimmäiset vapaaehtoisesti askarrellut origamit. Viiden epäonnistumisen jälkeen sain täydellisen kuusen ja vähän innostuin näistä paperitaitteluista. Itsekin ihan hämmästyin, kun jaksoin edetä niin päämäärätietoisesti kohti täydellistä kuusikkoa - yleensä heitän homman kakkulankaivoon, jos ei heti tule priimaa.

Ehdoton KYLLÄ origameille ja näitä tullaan taatusti näkemään Nuapurissa blogissa jatkossakin. 


Maru




keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Ex rakkaus

Meidän kodissa näkyy vielä jonkin verran entisen retrolovettajan kädenjäki, lähinnä purkkien ja purnukoiden merkeissä. Viimeaikoina allekirjoittaneelle, eli juurikin tälle retrolovettajalle - minulle, on tullut olo, että joko saisi riittää? Toisaalta tekisi mieli luopua, mutta jostain syystä suhtaudun näihin purnukoihin ehkä vähän liiankin tunteellisesti. Paljon olen hankkinut purkkeja kirppareilta ja niistä luopuminen ei tekisi kovinkaan tiukkaa. Joukossa on muutama "perintö", jotka taatusti jäävät, vaikka muut lähtisivät. Sen verran kuitenkin kiinnyn joihinkin tavaroihin. 

Suurempaa karsintaa on viimeaikoina tehty ja etenkin printit ovat vaihtaneet värimaailmaan kirkkaista perusväreistä aavistuksen hempeämpiin tai mustavalkoisiin. 

Katsotaan, josko järjestäisin täällä blogin puolella lähiaikoina blogikirppiksen, jotta saisin vähän lisää hyllytilaa. Ihan siltä varalta, jos vaikka pukki sattuu muistamaan muutamalla uudella marimekon astialla..





Iskeekö retro, vai onko se ihan ehdoton nounou?