Kuulun facebookissa erääseen suljettuun ryhmään, jonka jäsenenä on naisyrittäjiä ja äitejä. Seurailen siellä käytyä keskustelua taka-alalla ja suurella mielenkiinnolla. Päällisin puolin on jäänyt tunne, että yrittäjä-äidit ovat väsyneitä. Ajattelin, että olisin saanut ryhmästä henkistä voimaa ja tsemppiä. Nyt naamakirjani feedi täytyy lähinnä väsyneiden yrittäjä-äitien avautumisista ja pohdinnoista luovuttaa. Mitä kummaa?!
Yrittäjäksi hyppääminen on ollut minun oma valinta ja suoraan voin sanoa, että ei se helppoa ole ollut. Toisaalta olen nauttinut työpäivistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olen joutunut tekemään paljon itsereflektointia ja pidänkin yrittäjän tärkemmistä ominaisuuksista juurikin tuota itsetuntemusta. On pakko kehittyä jatkuvasti ja kun kukaan ei ole kertomassa millainen sinä olet, niin omia toimintatapoja on tutkittava itse ja hyvin aktiivisesti. Miten voisin ensi kerralla toimia paremmin? Millainen kokemus kohtaamisesta jäi asiakkaalle? Mihin rajaan työn ja vapaa-ajan? Kuinka rytmitän päivät? Kehitettävää on vielä paljon minulla itsellänikin.
Kävin tässä taannoin lounaalla erään toisen yrittäjä-äidin kanssa ja hän kysyi, että olenko kokenut haastavaksi yrittäjyyden ja äitiyden yhdistämisen? En juuri koskaan. Lapset katkaisevat työpäivän ja on pakko irrottautua työnteosta. Muuten todennäköisesti paiskisin hommia aamusta iltaan. Etenkin, kun työnteko on useimmiten vallan mukavaa.
Pyrin arkisin irroittamaan edes puolen tunnin mittaisen hetken, jolloin keskityn 100% lapsiin. Ei siivousta tai mitään muutakaan oheistoimintaa. Vain lapset ja minä. Käydään kuulumiset läpi ja sen sellaista. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta intensiivinen hetki lasten kanssa työpäivän päätteeksi tekee enemmän kuin hyvää. Meille kaikille. Kannattaa kokeilla!
Toisaalta yrittäjyys tuo joustavuutta ja pikkulapsiperheessä se on erittäin tervetullutta. Päätimme miehen kanssa, että pojilla on maksimissaan seitsemän tunnin hoitopäiviä 15 päivänä kuussa. Katkaisen mieluusti työpäivän iltapäivällä hyvissä ajoin, sillä ajatus ei juokse kunnolla enää klo 14.00 jälkeen. Illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen jatkan töitä, jos joku homma jäi päivältä pahasti kesken.
Tällä hetkellä en pärjäisi taloudellisesti, jos heittäytyisin vain yhden osa-alueen varaan. Sen vuoksi minulla on verkkokauppa ja suunnittelutyöt. Plus kaikki muut pienet ja sekalaiset tulonlähteet, kuten blogiyhteistyöt, pienet kirjoitusjutut ja satunnaiset "opetustyöt". Saattaa olla, että otan vielä satunnaisia keikkatöitä vanhan ammatin parista. Hoitomaksut you know.
Töitä on siis paljon ja monenlaisia. Onni on, että olen saanut kasattua sekalaisesta paketista itselle suhteellisen järkevän kokonaisuuden. Suunnitelmallisuutta se tosin vaatii. Ja miestä. Perustulo on ansaittava tavalla tai toisella. Mieluiten näillä molemmilla. Tavalla ja toisella.
Jos siis pohdit yrittäjyyttä, niin heittäydy siihen täysillä, mutta mieti myös varasuunnitelma. Entäs jos rahat ei riitä, niin mitäs sitten? Itse olen stressannut vuoden yrittäjyyden aikana lähinnä vain rahasta. Tieto siitä, että todellisen rahallisen hädän tullen minulla on mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä, lohduttaa yllättävä paljon.
Kaiken tämän lisäksi aloitin tässä kuussa koulun. Koulun penkillä istuessa tajusin, että läsnäolo-opintojen lisäksi minun on revittävä aika vielä koulutehtäviin. Onneksi voin yhdistää nykyisiä asiakasprojekteja koulutehtäviin ja toisin päin. Toisaalta parin päivän opinnot Helsingissä on minulle kuin lomaa. No hei, miettikää nyt! Ilman lapsia pariksi päiväksi istumaan ja vain kuuntelemaan mielenkiintoista asiaa. Bussimatkoista puhumattakaan. Vain minä, musiikki ja snapchat.
Jos siis suunnittelet yrittäjyyttä, niin kaikesta tästäkin huolimatta (tai juuri sen takia) voin suositella lämpimästi!
Aloitan tämän postauksen tiimoilta blogissa yrittäjyys -juttusarja, johon palaan satunnaisen säännöllisesti. Löydät jatkossa yrittäjyys aiheiset postaukset tunniste -palkista tunnisteella "yrittäjyys".
Hienoa, kerrankin positiivinen postaus yrittäjä-äidiltä.
VastaaPoistaVoi kiitos! Välillä näitäkin iloisia tarinoita on myös ihan virkistävä kuulla. :)
PoistaIhana postaus, vaikke yrittäjä (tai äiti) olekaan! Oon joskus aiemminkin ehkä todennut, mutta sä oot mun idoli <3
VastaaPoistaOih, sinä se oot Jossu <3
PoistaTosi kiva postaus:-) Samoja asioita sitä itsekin jo pyörittelee päässään, kun paluu hoitovapaalta siihen yrittäjä-äidin arkeen lähestyy.. Tsemppiä opintoihin ja töihin ja arkeen muutenkin<3
VastaaPoistaVoi kiitos ja tsemppiä myös sinne! :) <3
PoistaLoistavaa! Tuleva yrittäjä kiittää tästä. :)
VastaaPoistaHei mahtavaa! Tsemppiä, voin todellakin suositella! :)
PoistaTerkkuja toiselta yrittäjältä, joka ei vaihtais päivääkään. Yrittäjyydessä oikeastaan ainut huono puoli tai haaste on juurikin raha. Niin, töitä tehdään pääosin rahan takia, mutta yrittäjänä töitä tehdään pitkälti intohimon takia, ei rahan. Omat tulot ovat mitättömät siihen verrattuna miten tienasin mainostoimistossa, mutta mahdollisuuksia on nyt ihan eri sfääreissä. Ja kun katson ympärilleni, ihan hyvin taitaa mennä :)
VastaaPoistaHei hienoa! Raha tosiaan on ainut ahdistava seikka, mutta toisaalta olen saanut nyt paljon elämääni sellaisia asioita, joita ei rahalla saa. Puolensa siis silläkin! Ja totta, kun katsoo ympärilleen, niin tilanne on aika hyvä. Siitä kun saisi pidettyä kiinni! :)
PoistaHyvä postaus! Siirryin itse neljä vuotta sitten töihin perheyritykseemme, jossa sukupolvenvaihdos käynnissä. Minä ja veljeni olemme jäämässä jatkamaan isäni perustamaa yritystä. Annoin virkani pois ja hyppäsin yrittäjäksi (kolmen pojan äitinä ja mies reissaa työnsä puolesta ympäri maailmaa, välillä on poissa useitakin viikkoja). Ja, en ole päivääkään katunut. Oli ihana lukea postaustasi, hyvinkin samoilla linjoilla olen kanssasi. Jään odottamaan jatkoa! Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaMahtavaa kuulla, että siellä ruudun toisellakin puolella on samassa tilanteessa olevia. Yrittäjyys on ihanaa, mutta vaatii paljon kompromisseja ja aika tiukkaa päätä. Tsemppiä meille! :)
PoistaEi varmasti ole helppoa, mutta toisaalta varmasti juuri palkitsevaa! Saa suunnitella oman viikon juuri niin kuin haluaa, tehdä sitä työtä, mikä antaa eniten myös itselle, lapset huomioon ottaen.
VastaaPoistaNiin ja koulu, avasin myös kansioni ja tajusin, että pitäisi jotain tehdäkin ;)
Työniloa loppuviikkoosi!
Juurikin näin. Antoisaa, mutta rankkaa. :) Ja kyllä, pitäisi alkaa minunkin vihdoin ja viimein hommiin. Tehtävät odottaa vieläkin. APUA!
PoistaMielenkiintoinen aihe, ja pystyn samaistumaan moneen kohtaan. Tosin meillä lasten virkaa hoitaa koirat, joiden kanssa lenkkeily ja seurustelu jaksottaa päivää hyvin luontevasti :D Toisinaan meinaa usko loppua, mutta silloin kaivan esiin vanhan muisti/suunnitteluvihkon viime vuodelta, ja huomaan kuinka paljon asiat ovat menneet eteenpäin, kuinka moni haaveilemani työjuttu on itse asiassa tällä hetkellä totta ja miten olenkin onnistunut muokkaamaan sillisalaattiprojekteista juuri oman näköisen kokonaisuuden. Ei muuta kun tsemppiä syksyyn!
VastaaPoistaNo niinpä! Pitäisi välillä muistaa katsoa myös taakse päin. Ja tärkeintä on se, että itse pysyy hommat edes kutakuinkin haskassa. Työtä ja ajattelua se vaatii. Tsemppiä hurjasti myös sinne! :)
PoistaMahtava kirjoitus yrittäjä-äidistä! Olen täysin samaa mieltä! 😊 Tsemppiä ja iloa sekä voimia sulle tulevaisuuteenkin! Mä oon myös niin lomalla noilla koulureissuilla Helsingissä! 😂
VastaaPoistaKiitos ja samoin! :) Eikö ole ihanaa, kun saa yhdistää koulunkäynnin ja huvittelun. Tosin tämä tehtävien tekeminen ei tunnu yhtään lomalta. ;)
Poista