maanantai 30. toukokuuta 2016

DIY matto ja vanha lehtiteline

Viikonloppu vierähti nopeasti ja en ehtinyt koneen ääreen ollenkaan, vaikkakin aikomukset olivat kovat. Eipä se haittaa, sillä sää on ollut täällä Kuopiossakin upea, joten päivät vierähtivät melko tiiviisti ulkoilmassa!

Viime viikolla mies haki nettikirppikseltä bongaamani uudet huonekalut: vanhan lehtitelineen ja kirjahyllyn, molemmat kuuskytlukulaisia. Harmittaa, sillä kirjahylly on meille liian suuri, joten täytyy laitta se varastoon odottamaan seuraavaa kotia. Lehtiteline sen sijaan pääsi paraatipaikalle olohuoneen mustaa seinää vasten. Musta seinäkin näyttää pitkästä aikaa omaan silmään oikein kivalta. Seinä tosin huutaa suurta taideteosta ja kävinkin viikonloppuna hieman tähyilemässä Kuopion taidelainaamon tarjontaa. Edelleen pohdinnan alla on, että maalatakko musta piiloon vaiko eikö? 

Lehtitelineen alla olevan maton olen painanu perunalla. Perunalla painettu matto on DIY -työ kahden vuoden takaa ja edelleen käytössä. Voisipa siis sanoa, että oli varsin onnistunut tee-se-itse -homma! Jos kiinnostuit matosta enemmän, niin ohjeet perunapainantaan löydät tästä linkistä. Kannattaa tsekata myös Oblik -blogin jutan matonmaalausprojekti, jossa matto sai uuden elämän kalkkimaalin ansiosta. 







Olen aivan hullaantuntu näistä 50-60 -luvun huonekaluista! 
Mites sinä, iskeekö vanhat ja sirot kuuskytlukulaiset?





torstai 26. toukokuuta 2016

Laajakuvaa // uusi objektiivi


Eilen sain siivouspuuskan ja jynssäsin koko huushollin lattiasta kattoon. Siivouksen myötä kohtasin iloisia yllätyksiä, kun luulin eteisen lattiakaakelimaalin kuluneen pahoin, mutta kuluma olikin vain likaa. Pitäisi ilmeisesti aktivoitua moppauksen saralla vähän useammin. Etenkin näin kesäisin, kun pienet likaiset varpaat kulkevat takaovesta sisään alvariinsa. 

En muistaakseni ole kertonut, että millaisella kalustolla kuvailen? Kuvaan mieheni järjestelmäkameralla, jonka olen lahjakkaasti viimevuosina ominut itselleni. Kamera on Canonin 500D ja objektiiveja minulta löytyy kolme: 
  • Canon EF 50mm/1.8 II 
  • Canon Sigma EOS 17-70mm f/2.8-4 Macro HSM
  • Laajakuvaobjektiivi Canon EFS 10-18mm 

Olen vasta lähikuukausien aikana perehtynyt kameran teknisiin ominaisuuksiin tarkemmin. Olisi varmaan pitänyt tehdä aikaisemmin, sillä kuvien laatu on parantunut opettelun myötä huimasti! Olen kuitenkin sellainen oppija, että opettelen asiat silloin, kun ne itseä sattuu juuri sillä hetkellä kiinnostamaan. Väkisin opettelulla mikään ei jää päähän.

Bloggerin blogipohja myös suttaa kuvia ja se ärsyttää ja paljon! Pitää tehdä asialle jotain asap. Hyvät vinkit otetaan enemmäin kuin mielellään vastaan.

Kipaisin eilen kamerakauppaan ja nappasin mukaan uuden laajakuvaobjektiivin. Tässäpä muutama hyvin elämänmakuinen kuva meidän keittiö/olohuone osastolta, jonka järjestyksen kiepautin eilisen siivousrumbassa uusiksi. Järjestyksen vaihdolle on syynsä, sillä tänään meille kotiutuu pari uutta huonekalua. Olohuoneen musta seinä odottaa edelleen maalausta, sillä se ei ollutkaan ihan niin pikainen projekti kuin luulin - katto on sen verran korkealla, että taloyhtiön A-tikkaat jäävät liian lyhyiksi. Kesälomaa odotellessa!








tiistai 24. toukokuuta 2016

Rintamamiestalon keittiö


Blogiyhteistyön tiimoilta pääsin tutustumaan erääseen kuopiolaiseen rintamamiestaloon, jonka keittiö on toteutettu DOMUS keittiön kaapistoilla. Kodin suunnittelusta on vastannut Tiina Ruotsi, joka sisustussuunnittelun ohella vastaa kuopiossa Domus keittiöiden myynnistä. Domus valmistaa myös liukuovikaapistoja sekä muita kiinteitä kalusteita, joten valmistus ei rajoitu ainoastaan keittiöihin. Tässäkin kohteessa Domuksen kalusteilla oli toteutettu kaikki kodin kiinteät kaapistot. 

Te tiedätte, että olen heikkona näihin rintamamiestaloihin! Vaikka kodissa on tehty mittava remontti (joka edelleen on hieman kesken) ja kotia modernisoitu reippaasti, niin silti sieltä huokui kivasti rintamamiestalon tunnelma. Sisustusmateriaalit oli tosi hyvällä maulla valittuja ja vierailu oli hirvittävän inspiroiva! Huomaa, että Tiina on alansa rautainen ammattilainen ja luonnonläheiset värit näyttivät kohteessa persoonallisilta ja harkituilta. 

















Keittiön keskellä oleva saareke on liikuteltava ja tuo tarpeellista laskutilaa huoneen keskelle. Asukas kertoi tason olevan varsin toimiva, sillä saareke on kivasti uunin ja altaan välimaastossa. Leivinuuni on uusi ja kaakeleiden sekä tapettien ohella se on hankittu Kuopion uunista ja kaakelista.

Erityisen kiinnostavaa Domuksen kaapistoissa on se, että haluamansa värin voi valita vaikkapa Tikkurilan symphony värikartan mukaan, joten värivaihtoehtoja on kutakuinkin 2000. Miltä kuulostaisi vaikkapa liukuvärjätyt ovet? No hyvältä, mutta löytyisikö sinulta rohkeutta?



 *Blogikirjoitusta vastaan allekirjoittanut on saanut Domus keittiön kaapinovet.  



Toimiston sisustus


RIEMU yrityksemme on lähenyt aika kivasti käyntiin ja moni teistä tietää, että saimme pari kuukautta sitten oman toimiston tästä ihan Kuopion torin laidalta. Kyllä muuten kelpaa paiskia suunnitelmien parissa, kun taustamusiikkina kuuluu livemusiikki suoraan torilta. Ei huono!

RIEMU remontointi ja sisustus on minun ja veljeni Teron yhteinen yritys ja työtilan lisäksi avasimme kuukausi sitten myös nettisivut. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja tosi mielelläni kuulen palautetta nettisivuista. Hieman on vielä keskeneräisyyttä tuotteistamisessa, mutta tässä asiassa hissukseen on hyvä edetä.


Ollaan sisustettu toimistoa pikkuhiljaa DIY ajatuksella. Kuinka kätevää, kun työpari sattuu olemaan kirvesmies! Tero toteutti työtilaan liukuovet koivuvanerista ja ja ison työpöydän OSB -levyistä. Lupaan laittaa tänne ohjeita, jahka Tero saapuu Norjan työmatkalta ja kertoo myös minulle, että kuinka hän työt toteutti. Jatkossa Nuapurissa blogissa tullaan varmasti näkemään enemmän myös minun ja Teron yhteisiä DIY projekteja ja asiakastöitä. Tulen tässä lähiaikoina kertomaan myös lisää tästä ihmemies Terosta. 

Kuopio Designmarketista bongasin kotimaisen BLOUNin valaisimen ja ensin minulla oli ajatus viedä se kotiin. Kodista ei kuitenkaan löytynyt sopivaa paikkaa valaisimelle, joten toisen sen tänne toimistoon. Oih, on se vaan nätti! Kannattaa käydä ehdottomasti tutustumassa tähän valaisinuutuuteen, jos se ei ole vielä entuudestaan tuttu. 

Valaisimen taustalla näkyy seinälle askarrettu kalenteri, jonka kokosin sähköteipistä. Tästäkin kerron yksityiskohtaisemmin joskus toiste.








Aurinkoa loppuviikkoon!

Maru 



maanantai 23. toukokuuta 2016

Kasvitauluöverit


Kenkävero Mikkelissä (ihana paikka, tästä myöhemmin lisää) aloitti uudistuotannon Ebba Masalin kasvitauluista viime vuonna. Ensin ajattelin, että onpas kiva juttu ja ostin omaankin kotiin yhden kasviaiheisen julisteen Kuopion Taito Shopista.

Vuoden sisällä valikoima on laajentunut räjähdysmäisesti ja nyt opetustauluaihe on painettu pussilakanoista peltipurkkeihin ja kaikkialle siltä väliltä. Kenkäverossa käydessä tuli ähky - menikö vähän överiksi?

Muistatteko, kun 2000 -luvun alussa Kaj Stenvallin disney aiheisia ankkatauluja oli kaikkialla? Taiteilija itse on myöhemmin myöntänyt, että menetti massatuotannon myötä uskottavuutensa taiteilijana. Jos tuotanto olisi pysynyt hillittynä, niin saattaa olla, että ankka-aiheiset taulut olisivat edelleen haluttua tavaraa. Kaj Stenvallille ankoille ja Ebba Masalinin kasviaiheille kävi samoin - minulle vähempi olisi ollut sittenkin ennemmän.







Ymmärrän hyvin sen, että jos oma tuote menestyy on sen valikoimaa helppo kasvattaa melko pienellä vaivalla. Jokaiselle jotakin -ajatus ei kuitenkaan kanna kauhean kauas. Pitäisi ajatella enemmänkin sitä, että mikä tuote sopii printille ja missä se pääsee oikeuksiinsa? Olisko tässä Ebba Masalinin tapauksessa valikoimaan kuitenkin riittänyt julisteiden ohella, puiset tarjottimet ja vaikkapa ne keittiöpyyhkeet? Omaan silmään pöytäliina, servetit ja peltipurkit (tulitikkurasioista puhumattakaan) on vaan liikaa. Kertakaikkiaan liikaa. 

Mietin tässä vain, että mitähän itse Ebba Masalin olisi tästä tuumannut? Ebba Masalinin tekijänoikeudet vapautuivat vuonna 2013 ja nyt tienestit kasviaiheisista tuotteista menee aivan jonnekin muualle, kuin Ebban jälkeläisten tilipussiin. Kyllä se voi vähän kurjalta tuntua, vai olenko sittenkin aivan väärässä?



Olisi mielenkiintoista kuulla, että millaisia ajatuksia tämä teissä herättää? 
Milloin vähemmän on enemmän?
Vai kenties sittenkin enemmän on enemmän?




keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Mummotyyliä sisustukseen








Kipaisin ohimennen kirpparille ja katse osui kahteen ristipistotyöhön. Jokin näissä viehätti ja tiesin heti, että yhdelle löytyy paikka senkin yläpuolelta. Taulukollaasin tyhjään kohtaan on ollut hakusessa jo jonkin aikaa pikkaisen mummomainen teos. Ihastuin näiden taulujen kehyksiin, jotka kuvan ohella kertovat tarinaa. Kukakohan nämä on aikoinaan valmistanut, kenen seinällä olleet?

Toisen taulun aion lähettää rakkaalle ystävälle, jolle punatulkuilla on erityisen erityinen merkitys. Ja tiedän senkin, että tämä tyyppi ymmärtää mummomaisten juttujen päälle!

Vanhat lukijat tämän varmaan jo tietävät, että tykkään hurjasti kaikesta vähän mummomaisesta. Tuo ihanaa kontrastia myös tosi moderniin ja selkeään sisustukseen ja sellaista lämpimää kodikkuutta. Mikä voisi olla ihanampaa, kuin että kodissa olisi kevyesti mummolamainen tunnelma?

Monet ovat kyselleet, että mikä tuo ihana kello on? Kello on Muoto2 Kiekko ja valmistettu Lahdessa. Aivan ihana ja numerottomuuteen tottuu. 


Pureeko sinuun mummomaiset jutut? 
Räsymatot, ristipistotyöt, ryijyt?



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Riippukeinu terassille






Elämä on siirtynyt ulos. (Oonko mä aloittanut jonkun tekstin joskus ihan just tällee?)
Meillä on tosi kiva rivitalokodin piha ja terassilla on tilaa niin "lounge" -osastolle kuin pienelle kesäkeittiölle. Talostakoti -blogin tavoin meidänkin pihassa kasvaa pari kirsikkapuuta ja niiden kukkimista odotan kovasti! Toivottavasti kukkia tulee meille vähän enemmän, kuin mitä Lyden puutarhassa tänä keväänä nähtiin. On muuten ihana tuo Lyden koti! Kannattaa käydä kurkkaamassa, sillä suurten ikkunoiden vuoksi piha tuntuu olevan sisätiloissa ympäri vuoden.  

Kesäkeittiö ja lounge-osasto ovat vielä jonkin verran vaiheessa. Tarkoitus on rakentaa kesäkeittiön yhteyteen kuormalavoista viherseinä, mutta voi että miten kallista tämän pihan laitto onkaan! Viherseinä toteutetaan tietenkin DIY -tyyliin, joten kantsii olla kuulolla jos pikkubudjetin pihanlaitto kiinnostaa.

Helsingissä ollessa tulee aina pyörähdettyä iki ihanaan Granit -sisustuskauppaan. Kävipä muuten tuuri, sillä siellä sattui olemaan alennuksessa riippukeinut ja -tuolit. Nappasin mukaan riipputuolin, joka osui omaan budjettiin täydellisesti! Hintaa tuolille tuli olemaan kutakuinkin neljäkymppiä. Todellakin se oli pakko viritellä terassin valokatteeseen heti kuin mahdollista. Hyvä istua, siro ja kaunis. 

Terassin värimaailma on tosi neutraali. Musta, ruskea ja ripaus valkoista. Väri tulee kasveista (ja leluista). Sään kestävä lelulaatikko onkin seuraava hankinta, jotta värikkäät pihalelut saadaan käytön jälkeen piiloon. Ei sillä etteikö lasten läsnäolo ja leikit saisi näkyä, mutta kyllä ne sotkulta näyttävät, jos lojuvat pitkin pihoja kaikissa iloisissa karnevaaliväreissään. 



Joko teidän terassi on siinä kunnossa, että kelpaa kesän tulla?




Some sitä some tätä somesomesomesome!








Eilen kotiuduin Helsingistä ja Suomen suurimmilta sisältömarkkinoinnin festareilta Ping Helsingistä. Ja kyllä tosiaan, tunnelma oli kuin festareilla ja vau miten hyvin järjestetty! Kiitos. Kerrankin otin kameran mukaan, mutta olen luokattoman huono kuvailemaan silloin, kun olen liikenteessä. Keskityn mielellään hetkeen ja ihmisiin ympärillä, joten kuvia tuli tältäkin reissulta otettua vähän. Ihania ihmisiä ja kyllä se vaan niin taitaa olla, että somemaailma ajaa yhteen samanhenkisiä tyyppejä. 

Mieleen jäi päällimmäisenä se, että bloggaaminen on jo vähän vanhanaikaista. Kehitys ajaa jatkuvasti auttamatta tämän(kin) edelle ja kohti nopeampisyklisempää viestintää. Tulevaisuudessa kuitenkin aidot ja tunteisiin vetoavat asiat nousevat merkityksellisemmiksi ja se jos jokin on ihanaa. 

Matkustin Helsinkiin onnibussilla ja vihdoin minulla oli aikaa perehtyä Snapchattiin, joka on ollut ladattuna puhelimeen jo useamman kuukauden. Vilkaisin muutaman YouTube ohjevideon ja jäin koukkuun. Löydät minut sieltä tietysti nimellä @nuapurissa. Snapchatissa näkyy enemmän arjen elämää ja jotain ihan muuta, kuin mitä blogiin tai vaikka instagramiin päätyy.

Bloggaamista en ole suinkaan lopettamassa ja uskon, että päivän jälkeen sain myös bloggaamiseen uutta potkua! Hurjan hauska ja mieletön harrastus ja olen onnellinen, että hoksasin tämän homman muutama vuosi sitten aloittaa. Blogin myötä olen saanut elämääni upeita ihmisiä.

Somekanavien takana on aina ihminen ja juuri se tyyppi ja tarina on tässä se kaikkein tärkein. Ei välttämättä ne kauniit kuvat tai taito kirjoittaa. Pitää jäädä mieleen - samaistua tai olla ärsyttävä. Asioiden pitää tulla luonnostaan ja somettajan löytää rohkeus olla aito oma itsensä. Toki voi myös näytellä, mutta senkin täytyy olla luontevaa. Sisustusbloggaamisessa kauniit kuvat ovat isossa roolissa, mutta pelkillä kauniilla kuvilla ei erotu massasta. Menestyminen ei ole itselle itseisarvo, mutta totta kai käytän somekanavia lisääkseni tunnettuutta. Valehtelisin jos väittäisin, että nälkä ei kasvaisi syödessä. 

snapchat: nuapurissa

Toivottavasti nähdään Snapchatissa! 
Oletko sinä jo siellä ja mitä ajatuksia somekulttuuri sinussa herättää?