Tule mukaan

tiistai 20. syyskuuta 2016

Yrittäjyys, äitiys ja arki


Kuulun facebookissa erääseen suljettuun ryhmään, jonka jäsenenä on naisyrittäjiä ja äitejä. Seurailen siellä käytyä keskustelua taka-alalla ja suurella mielenkiinnolla. Päällisin puolin on jäänyt tunne, että yrittäjä-äidit ovat väsyneitä. Ajattelin, että olisin saanut ryhmästä henkistä voimaa ja tsemppiä. Nyt naamakirjani feedi täytyy lähinnä väsyneiden yrittäjä-äitien avautumisista ja pohdinnoista luovuttaa. Mitä kummaa?!

Yrittäjäksi hyppääminen on ollut minun oma valinta ja suoraan voin sanoa, että ei se helppoa ole ollut. Toisaalta olen nauttinut työpäivistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olen joutunut tekemään paljon itsereflektointia ja pidänkin yrittäjän tärkemmistä ominaisuuksista juurikin tuota itsetuntemusta. On pakko kehittyä jatkuvasti ja kun kukaan ei ole kertomassa millainen sinä olet, niin omia toimintatapoja on tutkittava itse ja hyvin aktiivisesti. Miten voisin ensi kerralla toimia paremmin? Millainen kokemus kohtaamisesta jäi asiakkaalle? Mihin rajaan työn ja vapaa-ajan? Kuinka rytmitän päivät? Kehitettävää on vielä paljon minulla itsellänikin. 


Kävin tässä taannoin lounaalla erään toisen yrittäjä-äidin kanssa ja hän kysyi, että olenko kokenut haastavaksi yrittäjyyden ja äitiyden yhdistämisen? En juuri koskaan. Lapset katkaisevat työpäivän ja on pakko irrottautua työnteosta. Muuten todennäköisesti paiskisin hommia aamusta iltaan. Etenkin, kun työnteko on useimmiten vallan mukavaa. 

Äitiys on tuonut tullessaan aivan uudenlaista itsevarmuutta. Kukapa ei tuntisi ylpeyttä itsestään, kun katsoo omia osaavia ja niin ihania lapsiaan. Lasten kanssa vietettyjä huonoja hetkiä ei parane jäädä muistelemaan. Niitäkin tietenkin etenkin väsyneenä riittää.

Pyrin arkisin irroittamaan edes puolen tunnin mittaisen hetken, jolloin keskityn 100% lapsiin. Ei siivousta tai mitään muutakaan oheistoimintaa. Vain lapset ja minä. Käydään kuulumiset läpi ja sen sellaista. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta intensiivinen hetki lasten kanssa työpäivän päätteeksi tekee enemmän kuin hyvää. Meille kaikille. Kannattaa kokeilla! 

Toisaalta yrittäjyys tuo joustavuutta ja pikkulapsiperheessä se on erittäin tervetullutta. Päätimme miehen kanssa, että pojilla on maksimissaan seitsemän tunnin hoitopäiviä 15 päivänä kuussa. Katkaisen mieluusti työpäivän iltapäivällä hyvissä ajoin, sillä ajatus ei juokse kunnolla enää klo 14.00 jälkeen. Illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen jatkan töitä, jos joku homma jäi päivältä pahasti kesken. 


Tällä hetkellä en pärjäisi taloudellisesti, jos heittäytyisin vain yhden osa-alueen varaan. Sen vuoksi minulla on verkkokauppa ja suunnittelutyöt. Plus kaikki muut pienet ja sekalaiset tulonlähteet, kuten blogiyhteistyöt, pienet kirjoitusjutut ja satunnaiset "opetustyöt". Saattaa olla, että otan vielä satunnaisia keikkatöitä vanhan ammatin parista. Hoitomaksut you know. 

Töitä on siis paljon ja monenlaisia. Onni on, että olen saanut kasattua sekalaisesta paketista itselle suhteellisen järkevän kokonaisuuden. Suunnitelmallisuutta se tosin vaatii. Ja miestä. Perustulo on ansaittava tavalla tai toisella. Mieluiten näillä molemmilla. Tavalla ja toisella. 

Jos siis pohdit yrittäjyyttä, niin heittäydy siihen täysillä, mutta mieti myös varasuunnitelma. Entäs jos rahat ei riitä, niin mitäs sitten? Itse olen stressannut vuoden yrittäjyyden aikana lähinnä vain rahasta. Tieto siitä, että todellisen rahallisen hädän tullen minulla on mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä, lohduttaa yllättävä paljon. 


Kaiken tämän lisäksi aloitin tässä kuussa koulun. Koulun penkillä istuessa tajusin, että läsnäolo-opintojen lisäksi minun on revittävä aika vielä koulutehtäviin. Onneksi voin yhdistää nykyisiä asiakasprojekteja koulutehtäviin ja toisin päin. Toisaalta parin päivän opinnot Helsingissä on minulle kuin lomaa. No hei, miettikää nyt! Ilman lapsia pariksi päiväksi istumaan ja vain kuuntelemaan mielenkiintoista asiaa. Bussimatkoista puhumattakaan. Vain minä, musiikki ja snapchat. 


Jos siis suunnittelet yrittäjyyttä, niin kaikesta tästäkin huolimatta (tai juuri sen takia) voin suositella lämpimästi! 




Aloitan tämän postauksen tiimoilta blogissa yrittäjyys -juttusarja, johon palaan satunnaisen säännöllisesti. Löydät jatkossa yrittäjyys aiheiset postaukset tunniste -palkista tunnisteella "yrittäjyys".



maanantai 19. syyskuuta 2016

Vahinkosisustamista


Olen moneen kertaan täälläkin pohtinut kerroksellisuutta - pienet, vuosien varrella tehdyt valinnat tuovat kotiin tarinaa ja muistot menneiltä vuosilta kertovat paljon talon asukkaista itsestään. Kukapa sitä haluaisi asua katalogikodissa?

Suunnitelmallisuus on tärkeää etenkin silloin, kun tehdään kotiin toimivia ratkaisuja. Piensisustamisessa voi sitten olla kuin ellun kanat ja ripustella hyllyyn rinnakkain niin maatuskat kuin louispoulseinit. Sisustustyynyt tulevat ja menevät, mutta ne rakkaimmat saavat jäädä pidemmäksi aikaa. Joskus joku yksilö saattaa eksyä kotiin myös puolivahingossa ja päästä osaksi sisustusta sekä kodin tunnelmaa. Pieni epätäydellisyys tekee kodista täydellisen ja ennen kaikkea mielenkiintoisen. 


Tilasimme alkukesästä miehen kanssa samanlaiset aurinkolasit ja ne tuli postissa söpöissä pahvisissa laatikoissa. Nostin laatikot hyllylle odottelemaan jatkokäyttöä ja siihen ne jäivät. Samasta syystä olen nostellut hattyhyllylle muutkin tavarat ja kuin vahingossa kokonaisuudesta tuli aika kiva!

Tässä hiljattain köllöttelin sängyllä katsoen tätä näkymää ja ajattelin, että kuinka mahtavaa tehdä kivan näköisiä asioita ihan ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Saattaa olla jopa niin, että suhteessa piensisustamiseen tekisi hyvää pieni hetkessä eläminen. Ihan sillai spontaanisti ja ilman sen suurempaa visiota. 

Taidan kokeilla jatkossakin!




Sisustetaanko teillä hetkessä vai elelläänkö tarkkojen visioiden mukaan?




sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Se aika vuodesta


Viime yönä esikoinen kipitteli kutakuinkin neljä kertaa sänkyni viereen ja pyysi peittelemään hänet omaan sänkyynsä. Peittelytekniikka oli erityisen tärkeä ja hän ei kuulemma itse pysty siihen - peiton reunan (tai läpän, kuten hän itse sitä kutsuu) täytyy osua juuri oikein suhteessa hänen omaan asentoon. Yöllä väsytti ja joka ikinen kerta harmitti nousta oman peiton alta, mutta samalla tunsin suurta kiitollisuutta siitä, että juuri minä saan olla se henkilö, joka taitaa tuon täydellisen peittelytekniikan. Mikä suuri onni olla näiden pienet pipanoiden äiti. 


Syksy tuo tullessaan jokavuotisen haasteen hommata lapsille oikeankokoiset ja oikeanlaiset varusteet. Hommaa ei helpota yhtään se, että esikoinen on peittelytekniikan lisäksi kranttu omista vaatteistaan. Täytyy olla täydellisen pehmeää ja muutenkin kaikinpuolin mukavaa vaatetta. Housut eivät saa nousta liian korkealle, eikä paita saa olla tippaakaan liian suuri. Olen jo pari kertaa yhteistuumin pojan kanssa käynyt vaatekaapin läpi ja karsinut siellä lapsen kanssa yhdessä ne vaatteet, jotka syystä tai toisesta eivät pojalle kelpaa. 

Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että välillä vähän uuvuttaa. Etenkin silloin, kun pitäisi aikataulujen puitteissa ehtiä johonkin, niin se eilisen ihana pusero ei olekaan enää tänään hyvä. Toisaalta tunnen tyytyväisyyttä siitä, että pojalla on olemassa määrätietoisuus ja oma tahto. Tärkeitä ominaisuuksia. 


Minulla on oma pieni toimisto Kuopion keskustassa ja samoissa tiloissa toimii useampi ompelija. Näin tässä taannoin kahvitauolle kipsutellessa erään ompelijan pöydässä kiinnostavia mustavalkoisia kankaita. Seuraavana päivänä kankaista oli tehty bodyjä ja jumpsuitteja. Kuosi jäi mieleen ja oli iloinen yllätys, kun Sarah Designin Saara otti yhteyttä ja halusi antaa pojille omat jumpsuitit ja pipot syksyn 2016 mallistosta. Mieluusti tuen omalla toiminnalla kotimaisia pienyrittäjiä - etenkin, jos tuotteet on myös valmistettu Suomessa. Hauska sattuma ja miten mukava laittaa lapsille päälle sellaiset vaatteet, joiden valmistusprosessia on saanut olla itse sattuman kautta todistamassa. 

Sarah Design on tuore kuopiolainen lastenvaatteita valmistava yritys, jonka tuotteita voi tiedustella ennen varsinaisten verkkosivujen avaamista yrityksen facebook sivuilta. Sarah Design on myös mukana Pop Up Kuopiossa, joten yrityksen vaatteet ovat ostettavissa 26.9.-8.10.2016 välisenä aikana Kauppakeskus Minnan toisesta kerroksesta. Sarah Designin lisäksi Pop Up! -kaupasta löytyy myös muutaman muun kotimaisen lastenvaatevalmistajan tuotteita. 

Se on kyllä suuri harmi, että kaupungista lakkautui hiljattain ainut kotimaisia lastenvaatteita myyvä kivijalkakauppa. Toivottavasti Pop Up! -Kuopio tuo hetkellistä helpotusta kuihtuvaan kaupunkikeskustaan. Pienenä paljastuksena kerrottakoon, että joulun alle keskustaan on aukeamassa myös yksi pieni putiikki. Siitä lisää kuitenkin vähän myöhemmin. 





Perjantaina puin pojat uusiin haalareihin ja pipoihin ja kipittelin läheiselle rannalle ihan kuvaustarkoituksissa. Huomasin tässä hiljattain, että kamera on täyttynyt viimeaikoina vain sisustuskuvista ja poikien ikuistaminen on jäänyt vähemmälle. Yleensä sitä haluaa keskittyä lasten kanssa olemaan hetkessä, eikä kameran takana keikkumassa. Vaatteistaan kranttu kolmevuotias kyseli seuraavana päivänä, että saako pukea päälle jälleen sen pehmeän haalarin. Taisi kelvata. 

Oli onni, kun kamera sattui olemaan mukana. Miten seesteinen tunnelma rannalla olikaan! Mukana oli tyytyväiset lapset jotka malttoivat ihmetellä syksyä. Oma mielikin oli tunnelman mukainen - hoksasin nimittäin rannalla ollessani, että lasten välikausivarusteet on aika pitkälti hommattu. Huh, helpotus!






*vaatteet saatu. 


lauantai 17. syyskuuta 2016

Vinkkejä kapean eteisen säilytysratkaisuihin


Tämä tila ei varsinaisesti toivota vieraita tervetulleeksi. On lienee sanomattakin selvää, että tässä tilassa mennään käytäntö edellä. Eräs ystävä totesi meillä pari viikkoa sitten käydessään, että "ei ole mikään ihme, että moitit tätä teidän eteistä blogissa".

Niinpä, tämä on ihan järkyttävän pieni ja ahdas. Nyt ollaan kuitenkin päästy eroon tuplarattaista, joten meille on mahdollista nykyisin tulla kylään. Ennen jouduimme ottamaan vaunut ulos, jotta pääsimme kulkemaan sisältä ulos ja toisin päin. Sanotaanko näin, että muutaman kirosanan olen tämän eteisen vuoksi suustani päästänyt. 

Joka tapauksessa tila on nyt mitä on ja sen kanssa on pärjättävä. Ajattelin jakaa teille muutaman vinkin, että kuinka selvityä edes tyydyttävällä tasolla kapeasta eteisestä yhdistettynä lapsiperhearkeen?


1. Avohyllyt

Avohyllyt jättävät kapeaan tilaan ilmavuutta. Näteillä koreilla saa pientä sisustuksellista aspektia ja pipot ja hanskat on helppo pitää järjestyksessä, kun kullekin perheenjäsenelle on oma kori. Tai siis ideaalitilanne olisi se, että jokaisen kamppeet pysyisi omassa säilyttimessä, mutta kerrottakoon, että käytännössä tämä ei oikein toteudu. Ainakaan meillä. 

Hyllyt: IKEA
Mustavalkoiset kankaiset säilytyskorit: Clas Ohlson


2. Naulakot eri korkeuksiin

Tuulikaappiin olen laittanut ripustimia kahteen eri korkeuteen. Alaosastolle lapset voivat itse ripustaa omat lyhyet takkinsa ja ylemmäs aikuiset omansa. Täten lapsilla on myös jonkilainen mahdollisuus osallistua eteisen puhtaanapitoon ja takkeja, reppuja ja lippiksiä mahtuu kahteen tasoon. 

Värikkäät naulakot: IKEA



3. Riittävästi tilaa kengille

Kenkätelineet on asennettu seinään kiinni porrastetusti. Täten sain seinälle vielä pienen tilan lasten takeille. Pienet kengät sopivat näppärästi myös kenkälaatikoiden päälle ja isommat alle. Koska laatikot on asetettu porrastetusi, ylettävät lapset ottamaan kengät alemmalta tasolta ja laittamaan ne siihen myös takaisin. Kenkälaatikoihin voi tarvittaessa laittaa myös hattuja ja hanskoja. 

Mustat kenkälaatikot: IKEA
Musta hattuhylly: Edellisten asukkaiden jäljiltä. Itse maalattu mustaksi. 


4. Sitä sun tätä -kori

Lapsiperheessä on aina tavaraa, joka ei kuulu mihinkään varsinaiseen osastoon. Sen vuoksi laitoin eteisen lattialle punotun korin, johon voi heittää kiireessä ne tavarat, jotka eivät löydä paikkaansa mistään. Kun on aikaa, niin lajittelen parittomat hanskat ja ynnämuut tavarat omille paikoilleen. 

Punottu kori: Kodin 1
Kaappi: IKEA
Matto: Anttila

. . . . . . . . . . . . 

Hattuhyllyjen alla oli ennen penkki, mutta huutavan vaatesäilytystarpeen vuoksi siirsin lastenhuoneessa olleen kaapin eteiseen. Kuopuksellakin on jo sen verran ikää, että hänet pystyy nykyisin pukemaan seisaaltaan. Kaappiin mahtuu mukavasti lasten ulkovaatteet, vaikka on syvyyssuunnassa tilaan liian suuri. Aikuisten takit ovat pidemmällä eteisessä sijaitsevassa peilikaapissa. 

Korkeamman kaapin päälle ajattelin hankkia vielä säilytyskoreja ja pientä hieromista tila kaipaa jatkuvasti. Tällä hetkellä haaveilen eteisen suihkusta, likuovikaapistoista, arkisisäänkäynnistä ja tilasta, johon mahtuisi kaksi rinnakkain. <3



Kuinka teillä on ratkaistu pienen eteisen säilytyspulmat? 



perjantai 16. syyskuuta 2016

Olohuoneen muutos // Tikkurila pirtelö


Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila


Tummanpuhuvat sävyt ovat hurmaavia (ja juuri nyt tosi trendikkäitä), mutta jostain syystä juuri nyt minua puhuttelee oman kodin sisustuksessa hempeät ja vaaleat. Ainakin, jos puhutaan suurista pinnoista. Olohuoneen mustan seinän maalaaminen oli ollut mielessä viime keväästä saakka, joten yhteistyö Tikkurilan kanssa pisti laittamaan suunnitelmat toteutusasteelle. Ihmeellistä, että maltoin seinänmaalauksen kanssa näinkin pitkään! 


Keväästä saakka mielessä on ollut selkeänä se, että väri tulisi olemaan persikkainen, ripauksella nudea. Värin kertominen miehelle oli hieman haastavaa. Ihan mielenkiinnosta kysäisen vielä teiltäkin, että sanooko teidän talouden isäntäväelle värit "nude" tai "persikka" mitään? Olisi pitänyt heti hoksata käyttää värimallin omaa nimeä pirtelö, sillä sitä se todellakin on!

Pienenä yksityiskohtana kerrottakoon myös se, että hakukone löysi "nude wall" hakusanalla ihan vääränlaisia inspiraatiokuvia. Oh my! 

Tela, Maru sekä sisustusbloggaajan OOTD*
Musta seinä ennen "pirtelöintiä". Taulureikien paklaus suoritettu.
Tarvikkeet:
  • Tikkurila Presto LF remonttitasoite (reikien paikkaukseen) 
  • Tikkurila Varma -pohjamaali
  • Tikkurila Harmony täyshimmeä sisämaali
  • Maalarinteippi
  • Ristipääruuvari pistorasiakoteloiden irroittamiseen
  • Sanomalehtiä/suojamuovia lattian suojaamiseen
  • Sekoitustikku
  • Pensseli
  • Tela, telakaukalo ja tarvittaessa telan jatkovarsi
Maalaushommat kannattaa hoitaa huolella, joten suosittelen ehdottomasti tutustumaan tarkempiin työohjeisiin, jotka löytyvät kuvien kera täältä.

Pohjamaalattu musta seinä
Ihan varmuuden vuoksi pohjamaalasin mattamustan seinän peittävällä Varma -pohjamaalilla. Tikkurilalta oltiin kyllä sitä mieltä, että Harmony sisämaalin peittävyysaste olisi riittänyt mustan seinän peittämiseen, joten pohjamaalausta ei olisi välttämättä tässä kohteessa tarvittu. Uskoin tämän, kun ryhdyin levittämään Harmony -sisämaalia, joka oli kuin olikin tosi peittävää! Peittävyyden lisäksi täyshimmeä maali tasottui kuivuessaan tosi kauniisti. Maalia on yleensä telaillessa roiskunut ties minne, mutta jostain syystä tällä kertaa maali pysyi kauniisti siellä missä piti - telassa ja seinäpinnoissa. En tiedä, että onko syy harjaantunut maalausote, vai Harmony -sisämaalin sopiva koostumus.


Tikkurila antaa Tunne Värit -värikartan maaleille 100% sävylupauksen, kun valitset Tikkurilan sisäseinämaalin ja sävytät sen Tunne Väri -kartan sävyyn. Näin voit olla varma, että valitsemasi väri toistuu kotisi seinässä tismalleen samanlaisena kuin värilastussa. Tunne Väri -värilastujen valmistuksessa käytetään Tikkurilan ainutlaatuista, standartoitua värikarttamaalia. Lastut sävytetään samalla sävytysjärjestelmällä, kuin mitä käytetään kaupassa valitsemasi Tikkurila maalin sävytyksessä. Värisävyt tarkistetaan aina eri valonlähteiden alla ennen värikartan valmistamista. Sataprosenttinen sävylupaus koskee Tikkurilan sisäseinämaaleja: Harmony, Joker, Remontti-Ässä ja Luja -pintamaaleja.  

Muistathan, että missään nimessä ei kannata luottaa tietokoneella nähtävään värimalliin! Kurkkaappa vaikka täältä, että miltä Pirtelö näyttää tietokoneen kuvaruudulta ja vertaa yllä olevaan kuvaan. Kannattaa siis ehdottomasti tehdä sävypäätös vasta sitten, kun olet tutustunut rautakaupan värilastuihin-/karttoihin.

Valitsin olohuoneemme seinään täyshimmeän Harmony -sisäseinämaalin. Sävyksi valikoitui Tunne Värit -värikartan Y411 Pirtelö.

Sävy on tosi vivahteikas ja valon määrästä ja laadusta riippuen pirtelö näyttää seinässä hyvinkin erilaiselta. Väriskaala on hennosta vaaleanpunaisesta nudeen. Kuvasin olohuoneen puolipilvisellä säällä, joten osassa kuvista on auringonvaloa ja osassa ei. Sanoisinko, että kuvaamisen suhteen melko haastava sää. 






Mustan seinän katoaminen olohuoneesta muutti täysin koko tilan tunnelman. Sinäänsä se ei ole mikään ihme, sillä mustaa seinää lähti olohuoneesta aika monen neliön verran. Ihmeellistä on tosin se, että vanha sisustus solahti uuteen seinään oikein mainiosti! Pieniä muutoksia on tosin luvassa, mutta se ei lienee ole tässä huushollissa nykyisin enäää mikään ihme..


Mitäs sinä tuumaat olohuoneen pehmeästä pirtelöinnistä?



*outfit of the day